Aurinkoinen aamu jälleen kerran. Viimeistä purjehduspäivää näissä karkeloissa aloitettiin maukkaalla ja monipuolisella perinteisellä aamiaisella. Oikeesti joka aamu sama munakas joillain täytteillä ja kyljessä pari limpun puolikasta jotain perunapaistosta. Alkaa tulla korvista ulos. Jos haluaa vaiihtelua, niin munakkaan tilalle voi  pyytää munakokkelia samoilla lisukkeilla.

Aamutoimien jälkeen rantaan purjeiden kuljetus kamojen kanssa. Vene kuntoon ja odottelemaan kipparikokousta. 

Kipparikokouksessa ilmoitettiin, että ulos on tulossa yli 10m/s tuulta ja korkeaa aallokkoa, joten ajaisimne taas sisäradalla. Odotetaan tunnin verran, jotta tuuli tasaantuu. Saimme luvan lähteä vesille ja melko nopeasti saivat radankin kasaan. Kolmen kierroksen kisa oli tulossa.

Lähdössä veneet pakkautuivat pin-endiin joten me otimne paikan keskeltä linjaa täysin vapaissa tuulissa pääplungan yläpuolelta. Siinä siftejä otellessa ylälipun luona huomasimme olevan todella hyvin sijoittuneena. 11 venettä edellä. Lenssillä ei tapahtunut muutoksia ja toinen kryssi ei mennyt aivan putkeen, joten putosimme muutaman sijan. Toinen lenssi oli taas pitkälti ajelua alaspäin sijoitusten pysyessä samoina. Kolmannella kryyssillä ajoimme kohtuu isoon reikään jonka seurauksena putosimne muutaman sijan lisää. Maalissa kuitenkin ainoa alle 20 sijoitus.

ECUlainen varmisti MM-tittelin tässä lähdössä. Se tuli kyllä kaikkille selväksi niin miehistön kuin heidän kannustusjoukkojen toimestä.

Viimeinen lähtö oli edelisen toisinto. Koitettiin ottaa siftit talteen ja etsiä parempaa painetta. Emne onnistuneet tässä ja ajoittain tuntui siltä että mikään ei onnistunut ajattelemallamme tavalla. Siftit oli lyhyitä ja heti vendan jälkeen järkky laskeva yms. Siinä sitten tuskailtiin kisa läpi ja palkintona meidän huonoin lähtö. 

Pienestä se on kiinni. Ajat vapaissa tuulissa ja saat tehdä omat päätökset mihin menet ja milloin. Jos jäät lähdössä jalkoihin, niin toiset määräävät  mitä pääset tekemään joskus liian myöhään.

Tavoite kuitenkin saavutettiin. Best of the Rest of World.... Fransmannia ei laskettu, kun on paikallinen kahden passin kaveri. Edusti Ranskaa vain siksi, että saivat lisää slotteja Kolumbialaisille.

Takaisin rantaan ja veneiden paketointia. Jenkit plokkasi kaikki kulkuväylät omilla veneillään joten kaikkia veneitä ei saatu edes pihaan saakka. Äärimmäisen rauhallisena ihmisenä kävin ystävällisesti ilmoittamassa mielipiteeni parin nuorisoporukan toiminnasta saaden tukea vanhemmilta jenkkipurjehtijoilta. Veneet asettui omiin pilttuisiinsa ja mekin pääsimne aloittamaan veneen ja purjeiden pesun. Kamojen kuivuessa ehti käydä uima-altaalla vilvoittelemassa ja ottamaan muutamia maisemakuvia kehutusta auringonlaskusta.

Vene pakettiin ja vuokraaja tarkastamaan kunto, jotta Sakke saa depositin pois toimistolta. Vielä olisi purjeiden pakkaus ennen päättäjäisiä.

Päättäjäiset oli suunnniteltu alkamaan klo 19. Siirrettiin alkavaksi klo 20. Alkoivat lopulta vähhän klo 21 jälkeen.

Perinteiset puheet, joissa kiitettiin ja palkittiin kaikkia niin merivoimien, Kolumbian litiyhteisöä aktiiveineen ja tietysti Lauraa isosta valmistelutyöstä. Allenille erikoispalkinto veneiden saattamisesta kisakuntoon seuraavalle päivälle. Seuraavana palkintojen jako sijasta 10 ylöspäin. ECUlaisten juhlimisen jälkeen illallinen ja seurustelua. Näiden jälkeen päästettiin paikallinen laivaston ticotico-pumppu lavalle ja meno oli sen mukaista. Härmäläisetkin öljylanteetkin panivat parastaan.

Jäljellä enää kamojen pakkaus ja puuduttava paluumatka. Kiitos kannustujoukoille, tukijoille ja useista tsempoiviesteistä.

Satunnaiset Seikkailijat lopettaa tällä erää Kolumbiasta.

Aurinkoinen aamu taas. On tämä tylsää säätä. Maittavan ja runsaan aamiaisen jälkeen kamat kasaan ja hiljalleen rantaan. Siellä vene kuntoon ja revenneiden pelihousujen korjailua. Tompalta kyselin eilisen päivn korjausten tilannetta. Kaikki oli saatu korjattua siihen pisteeseen, että veneet pääsee vesille. Tosin hänellä ei ollut enää yhtään varamastoa jäljellä. Kauppa on käynyt hyvin.

Kipparikokoulsessa ilmoitettiin, että tulee rantalykky ja odotetaan tuulen asettumista. Niin se tulikin ja puolen tunnin päästä tuli ilmoitus, että mennään ulos. Siitä fleetti sitten letkassa kohti rata-aluetta. Pian huomasimme, että ulkona oli valmiiksi samanlainen keli kun eilinen iltapäivä. Tuuli 7m/s, puuskat päälle ja korkea aallokko. Virta oli nyt pienempää. Siinä kokeillessamme säätöjä lävähti fokan kankaan vaijeri poikki. Arttu kävi tekemässä köysitaljan keulasilmukan ympärille ja sieltä mastolle. Säätäminen ei ollut helppoa, mutta sai kuitenkin niin kirealle, ettei pussi valu taakse. Jatkoimme pyörimistä lähtöalueella, kun huomasimme lautakunta-alukseen nostetun APH-lippuyhdistelmän. Koko porukka siis rantaan tekemään uutta suunnitelmaa päivälle.

Veneet ylös ja me pääsimme vaihtamaan katkenneen kankaan säädön köydeksi ja olimme taas valmiita lähteään liikkeille kun käsky tulee.

Järjestäjät päättivät jatkaa päivän kisoja sisäradalla, koska aallokko olisi piemempi ja tuuli maltillisempaa. Siitä sitten tutustumaan uuteen rata-alueeseen. Rata-alueen laidalla oli kolme laivaa redissä parkissa, tosin tuulen alapuolella. Sen huomasimme, että tuulen tullessa nyt korkeiden talojen takaa, alueelle syntyy tuulisempia ja tyynenpiä alueita. Siinä saa pelikenttää lukea nelko kauas, jotta reitinvalinnat osuisivat kohdalleen. Lisäksi alueelliset siftit oli isoja. Vasemmalla laidalla oli yleiseti parempi paine, koska tuuli tuli osittain talojen ohi ja samoiten aallot niemen nokan ohi.

Ja koska ajaisimme satama-altaassa kisaa, niin kierrosten lukumäärä oli nostettu kolmeen, jotta lähdöille saataisiin tavoitteena oleva tunnin kesto.

Ensimmäinen lähtö oli aivan ok ja olimme hyvin fleetin mukana, mutta emme päässeet riittävän nopeasti vasempaan laitaan. Jouduimme lähestymään ylämerkki ävähän sekaisissa tuulissa kun suurin osa toisistakin oli tehnyt saman reittivalinnan. Ylälipulla muutama vene takana. Spinulla kevyttä läpsyttelyä alamerkille ja samanlainen kryssi kuin ekalla kierroksella . Ei juurikaan muutoksia sijoituksissa. Tätä se sitten oli loppuun saakka. 

Seuraava lähtö oli pitkälti edellisen toisinto, tuulen käännytyyä vähän oikealle. Kryssillä joku vene kiersi jo redillä olevia laivoja paremman tuulen toivossa. Muutoksena normaaliin kiertämiseen oli toisella kierroksella ylälipun karkaaminen ja sen korvaaminen kumiveneellä ja maalin siirtäminen kolmannen kryssin loppuun, koska muuten veneet eivät olisi ehtineet rantaan ennen pimeän tulemista. 

Veneet pakettiin ja hotellia kohti. Kyllä on pitkiä kisapäiviä näissä lämpötiloissa. Hotellilla äijät ja kamat pesuun ja naapuriravintolaan syömään. Tusina jenkkejä ja gregot tuli samaan paikkaan syömään ja siinähän illallistaminen meni turistessa. 

 

Aurinkoinen aamu. Aamiainen naamaan. Henkilökunta on jo oppinut, mitä kukakin haluaa.

Rannassa kamat kuntoon ja odottelemaan kipparikokousta. Ulkona ei kuulemma tuule, joten vetävät rantalykyn ylös.

Tunnin odottelu ja tilanne on parempi. Veneet veteen ja rata-alueelle.

Tuulen suunta on suunnilleen sama mihin eilen jäätiin. Virta on pienempi, koska lautakunnan vene pysyy oikeassa asennossa tuuleen nähden.

Tuulta 4 m/s ja suhteellisen iso aallokko yön jäljiltä. Maston trimmiä kiristettiin vähän aamulla ja kokeilimme säätöjen sopivuutta keliin. Kaikki tuntui istuvan ihan hyvin. Kisa sitten näyttää totuuden.

Lähtö saatiin aikaiseksi, mutta jäimme vähän telineisiin. Kesti tovin päästä vapaisiin tuuliin ja halusimme oikealle matalampaan veteen ja pienempään aallokkoon. Kulku oli ihan kelvollista, mutta vauhdin tappamisen aaltoon tms jälkeen kesti tavattoman pitkään saada vauhti takaisin. Kokeilimme kaikkea mieleen tulevaa ilman parempaa tulosta. Lenssillä vaihdoimme kiilojen paikkaa, jotta saisimme isoon enempi voimaa. Muuten lenssi oli pitkälti alaspäin läpsyttelyä. Menimme melko keskeltä leikaten aina tarvittaessa, jos spinu ei jaksanu vetää. Reitinvalinnalla ei näyttänyt olevan merkitystä alalipulle tultaessa. Samat veneet ympärillä kuin ylälipulla.

Kiersimme oikean puoleisen portin merkin AUSsien perässä. He päättivät heittää merkin kierron jälkeen kipparin jonkkaan, joten väistimme heitä hätäisellä vendalla ja lähdimme taas oikealle. Kryssikin oli vähän ajelua, kun fleetti oli jo niin paljon levällään. Joku meni edestä tai takaa ja seuraavalla kohtaamisella toisin päin. Siftit on melko isoja ja niitä pitää poimia mahdollisimman hyvin. Aina se ei onnistu niin hyvin kun haluaisi, kun on muutama vene edessä tekemässä omat vendansa edessä. Sitten joutuu hakemaan vapaata paikkaa jonkin aikaa ja sifti saattaa olla jo ohi.

Lenssillä ajelua maaliin. Ei mikään erikoinen lähtö, mutta vielä on useampi edessä.

Seuraavaan lähtöön alkoi tuuli taas nousemaan ja lautakunta laittoikin Y-lipun ylös. Hekin siis odottivat tuulen nousevan vielä lisää. Pari starttiyritystä ja mustalla lipulla saatiin kisa liikkeille. Tuuli oli noussut jo sen verran, että piti tiputtaa isosta lähes kaikki voima pois ja hiljaisilla hetkillä levankia sisään. Ylälipulla oltiin hyvin fleetin mukana, Lenssi oikean kautta surffaillen ilman sen kummempia muutoksia. Kaikki saivat veneensä plaaniin näissä olosuhteissa. Kyse olikin pitkälti siitä, että kuka pitää surffin pidempään päällä eikä tapa vauhtia edessä olevaan aaltoon.

Alamerkin kierto meni samassa porukassa, mutta kärkiveneet oli melko kaukana. Ilmeisesti osaavat pumppaamisen vielä paremmin. Toisella kryssillä ajeltiin taas oikean kautta samojen veneiden kanssa ylälipulle. Levittäjän jälkeen edessä pari broutsaavaa venettä joita jouduttiin väistelemään. FRAnsmanni luffi päälle ja vei meiltä hetkeksi tuulen. Yksi vene nähtiin poikkeuksellisen lyhyen maston kanssa ajelemassa. Ylägaijan kohdalta poikki.

Jiipin ajankohtaa kytättiin sopivaan surffiin jolloin isossa ei ole voimaa juurikaan. Jiippi meni vähän pitkäksi ja saimme plaanailla pitkiä pätkiä vähän sivummasta olevasta tuulesta nauttien. Yksi surffi oli todella pitkä veneen ollessa poikkipenkkeihin saakka keula ilmassa. Osu aalto ja puuska samaan kohtaan.

Maalissa samoihin aikoihin kolmen vasemmalta leikanneen styyran veneen kanssa ja menimme veneen mitan heidän edeltään. 

Rantaa kohti samalla spinuajolla ja väylämerkeillä tiukempaa ylös kohti satamaa. Siellä Artulla tuli virhearvio veden syvyyden kanssa ja hyppäsi liian aikaisin veteen, jossa oli vielä useampi metri vettä. Ei muuta kuin uimaan rantaa kohden keulaköyden kanssa.

Veneet ylös, pesuun ja pakettiin. Taas oli aurinko laskeutumut ennen kuin päästiin seuran altaalle vilvoittelemaan. Vesiliukumäki oli nyt toiminnassa ja melko suosittu myös aikuisilla.

Puolet lähdöistä ajettu ja olemme tavoitte vauhdissa. FRA ja ECU sai diskauksen kun eivät noudattaneet Y-lippua.

 

Aurinkoinen ja kuuma aamu. Brekkari naamaan ja rantaa kohti. Ensinnäinen lähtö klo 12. Handymanit olivat saaneet veneen kasaan, joten meillä ei ollut kuin purjeiden laittaminen paikoilleen. Purjehduskamat päälle ja vene jonoon laskua varten. Kadettiopiskelijat auttoivan veneiden siirroissa ja veteen laskussa. Peräsin paikoilleen, iso ylös ja siitä liikkeelle. Rata-alueella olimme hyvissä ajoin. Siinä kokeillessamme trimmejä totesimme olosuhteiden erikoisuuden. Maininki tuli takaa, tuulen tekemä aalto edestä, merivirta edestä ja vuorovesivirta vasemmalta. Ei paljoa sekaisemmaksi olosuhdetta saa. Tuulen ollessa vielä n. 3 m/s vauhdin kerääminen on haasteellista.

Eka lähtö liikkeelle. Ajoimme vasemman kautta matalammassa vedessä vältellen vastavirtaa. Paaran leikkari ajettiin tarkotuksella yli, koska virta painaisi meitä alemmas. Ylälipulla fleetin mukana, mutta kärkiveneet meni menojaan. Tosin vieressämme oli parikin Rolex Yacht men/women of year-tittelin saanutta. Lenssi oli myötävirrassa läpsyttelyä, kunnes tuuli alkoi melko voimakkaasti kääntyä oikelle. Alalipulla ilmoitettiin ylämerkin siirrosta. Emme tosin ensin huomanneet sitä, mihin se oli siirretty. Ainoastaan löysinne yhden poijun kaukana ja lähdimme ajelemaan sitä kohti vasemman kautta. Puolivälissä kryssiä näimme uuden merkin kaukana oikealla. Heti venda ja sitä kohti. Emme lopulta edes päässeet suoraan merkille, koska virta painoi meitä alaspäin. Lisäksi otimme pataan lisääntyneestä tuulen käännöksestä ja muutama vene lisää meni ohi. Lenssillä jatkettiin läpsyttelyä maalia kohti sijoitusten juuri muuttumatta.

Toinen lähtö oli samoilla merkeillä kuin ensimmäinen. Koska tuuli oli kääntynyt osan aikaa oikealle, niin päätimme lähteä sitä kautta kiertämään kryssiä. Ollessa oikealla leikkarilla tuuli kääntyi voimmakkaasti lisää oikealle ja nostimme muutaman veneen kanssa spinut ylös. Ensimmäiset veneet olivat juuri kiertäneet ylämerkin ja lähteneet kryssimään lenssiosuutta. Tässä vaiheessa peli pantiin poikki ja porukka kerättiin lautakunta-alukselke kasaan.

Tuuli jatkoi vielä vähän kääntymisyään samalla alkaen voimistumaan. Järjestäjillä kesti melkoisen pitkään saada merkit uusiin paikkoin, jotta päästiin lähtöön kiinni.

Olosuhteet oli muuttunet sen verran ympäri, että merivirta tuli taas vaihteeksi takaa. Virran voimakkuuden näki hyvin tuomarialuksesta. Tuulen ollessa noin 6 m/s, veneen keula osoitti päinvastaiseen suuntaan veneen ollessa keulastaan ankkuroituna.

Pari kertaa yritettiin saada lähtö aikaiseksi, mutta niistä tuli yleiset takaisinkutsut. Seuraavalka kerralla otettiin musta lippu käyttöön. Se hillitsi riitävästi kisaajia, mutta jotkut olivat tälläkin kertaa liian innokkaita. 

Kisan aikana oli tärkeä saada pidettyä voimaa purjeissa, jotta pääsi läpi kasvavasta aallokosta. Nyt sekä maininki ja tuuliaallokko oli samasta suunnasta ja hyvin tehokkaasti vauhdin tappavaa. Jotenkin siinä onnistuimme ja olimme suhteellisen hyvin porukoissa mukana. Lenssi meni plaania pumppailessa. Osa leikkasi vasemman kautta ja osa oikealta ilman sen suurempaa eroa. Toisella kryssillä haimme matalampaa vettä, jotta olisi vähän helpompaa päästä eteenpäin. Lisäksi koitimme huomioida virran tuoman noston styyralla merkkiä lähestyttäessä. Käännökset osui melko oikeaan aikaa emmekä joutuneet ajamaan ylimääräistä ylämerkin kierrossa. Toinen lenssi oli toisinto edellisestä kohti maalia.

Illaksi oli ohjemaan laitettu Sunset party, johon olisi bussikuljetus seuralta klo 17.15. Party alkaisi klo 17.30. Aurinko laskee 17.38.

Hieno suunnitelma, muuta tulimme rantaan vasta 17.30. Veneet pesuun ja pakettiin. Äijät pesuun ja puhtaat vaatteet päälle. Bile-bussit tulivat seuran parkkipaikalle 18.15. Liikkelle päästiin 18.30 kun oli pilkkopimeää. Busseissa poppi soi kovaa ja valot vilkkui. Niillä mentiin kaupungin laidalla olevaan rantakuppila kattoterassille katselemaan pimeää merta, syömää sormisyötäviä ja ottamaan muutama nestetasapainoa korjaava virvoke. Jonkun ajan kuluttua totesimme näiden bileiden riitävän ja kävelimme hotellille muutaman korttelin päähän. Varusteet pesuun ja kuivumaan. Huominen on päivä uusi.

Perinteisesti MM-ksoja ennen pidetään yksi mittauspäivä, koska kisaajiin tulee joitakin muutoksia. Toiset vaihtaa purjeita, joku muita varusteita. Muutamia uusiakin osallistujia oli tulossa näihin karkeloihin. Tällä kertaa varusteiden vaihtoja oli ehkä arvioitua enemmän tulossa, koska edellisen päivän uintikilpailuiden ja muiden ylimääräisten pikku aktiviteettien jälkeen tavaraa meni melko paljon vaihtoon. Tompalla oli mastopajassaan kuusi mastoa tekeillä, muutama puomi ja muutama spinupuomi. Kuulemma yksi peräsin lapa oli myös poikki. Katkenneiden mastojen mukana meni joitain purjeita vaihtoon, joten mittamieskään ei ollut aivan toimeton. 

Meillä ei ollut muuta vauriota veneessä kuin styyran fokkakisko vähän irtosi veneestä kisan aikana. Annoimme tästä toimeksiannon paikallisille handymaneille ja luotimme heidän ammattitaitoonsa.

Näin ollen meille jäi tarpeellinen välipäivä ja päätimme hyödyntää sitä tutustumalla historiallisen kaupungin tarjontaan. Suuntasimme ensin kaupoille etsimään vesille varusteita, mutta niitä ei neljästä paikasta löytynyt. Jatkoimme kierrosta vanhaan kaupunkiin tutkimaan siirtomaavallan aikaisia rakennuksia. Se onki paikkakunnan suosituin turistirysä ja se näkyi myös helppoheikkien määrässä. Koko ajan oli joku tyrkyttämässä jotain. Mlloin oli mitäkin krääsää, paikkakunnan parhaan ravintolan karibialaisia herkkuja, hierontaa tai tatuointeja. Emme katsoneet tarvitsevamme näitä ja suuntasimme hiljalleen kohti Sakelle suositeltua ravintolaa lounaalle.

Vähän katsoivat viistoon, kun kolme ukkoa pyrki sisään shortseissa ja kuka milläkin purjehduspaidassa. Aulassa oli nimenomaan kyltti, että ei uima-asuissa eikä urheilupaidoissa. Päästivät kuitenkin meidät ruokailemaan. Isolla osalla asiakkaita oli puku tai leninki päällä, joten erotuimme varsin selkeästi kantaporukasta. Paikka olikin hieno ja ruuat maukkaita. Vessakin oli tehty hienosti. Menit peilisaliin, jossa oli palvelija odottamassa. Tämä avasi sinulle vapaan tilan oven. Toimenpiteet sai kyllä tehdä rauhassa. Tultuasi pois palvelija avasi vesihanan käsienpesua varten, pumppasi saippuat käteen ja lopuksi antoi pihdeillä pyyhkeen käsien kuivaamiseen. Tällainen oli heidän palvelukonseptinsa.

Ruokailun jälkeen jatkoimme kiertelyä vanhassa kaupungissa, kiipesimme vanhaa kaupunkia kiertävän linnoitusmuurin päälle ja kävelimme sitä pitkin kaupunkia seuraten. Välillä menimme alas kaduille varjoon ja saimme lopulta yleiskuvan alueesta. Vanhan kaupungin kierroksen jälkeen päätimme lähteä kohti majapaikkaa kävellen reilut pari kilsaa. Samalla saisi lisäkäsityksen miljoonakaupungin vilskeestä. Jalankulkijat ovat liikkeellä omalla riskillä. Kaikkea kovempaa liikkuvaa piti tarkkailla tovi ennen kuin katua kannatti ylittää. Muutamassa paikassa oli jopa liikenne valot olemassa.

Illalla käytiin syömässä naapurissa olevassa trattoriassa ja sattumalta gregot tuli samaan paikkaan ja pyysimme heidät meidän pöytään juttuseuraksi. Siinä se ilta meni sujuvasti ja oltiin valmiita alkaa valmistatumaan ensimmäiseen kisapäivään hyvillä yöunilla.